Lentis-opas

Verkon alapuolella kulkevasta nauhaosasta käytetään nimitystä ”alapaula”. Nykysääntöjen mukaan siihen saa pelissä koskea, mikäli siitä ei ole hyötyä joukkueelle(esimerkiksi verkon repiminen alaspäin)

Passarin pelatessa verkkokierrosta(paikat 2, 3 ja 4), hän on niin sanotusti etupassari, jolloin hän voi myös hyökätä etukentällä verkon päältä. Vastapuolen pelaajat huutavat yleensä”etupassari” jotta oman joukkueen pelaajat tietävät olla varalla mikäli passari yrittää ”peipata” tai hyökätä toisesta kosketuksesta.

Nopea hyökkäys, jonka passari antaa keskipelaajalle aivan viereensä passarin etupuolelle. Puhutaan myös nousupaterista, mikäli passi on vielä nousemassa ylöspäin kun ”keskari” sen jo ”katkaisee”, eli lyö vastustajan kenttää kohti. Mikäli pateri on hieman hidas ja se ehtii jo tulla alaspäin, ennenkuin keskari sitä lyö, puhutaan ns. vanhan miehen paterista. Allaolevassa videossa Kuuban maajoukkueen keskari lyö etupaterin.

Yleensä joukkueen kovakätisin pelaaja, joka ei ole lainkaan syöttöjen vastaanotossa mukana, vaan keskittyy ainoastaan hyökkäämiseen niin etu- kuin takakenttävuoroillaan. Sun Volleyssa hakkurin paikkaa hoitavat Janne Kangaskokko, Marko Aho ja Ville Sorvoja.

Tunnetaan myös viistona. Poikittainen hyökkäyssuunta, lyödään sitä viivaa kohti, kumpi on hyökkäyshetkellä kauempana. Esimerkiksi hakkurin junttalyönti suuntautuu 1-paikalta hyökättäessä kohti vastustajan 1-paikkaa. Allaolevassa videossa Puolan Bartosz Kurek lyö neloslaidasta todella jyrkästi junttaan.

Lähes samanlainen hyökkäys kuin etupateri, mutta passari siirtää, eli kaataa passin noin metrin itsestään irti ja omalle keskihyökkääjälle pyritään näin rakentamaan enemmän hyökkäystilaa. Tarkoituksena on mm. saada vastustajan keskitorjuja hyppäämään passarin viereeen etupateriin jolloin passi ”kaatuu” hänestä ohi ja oma keskitorjuja pääsee lyömän tyhjältä verkolta.

Ns. kakkospaikka. Syöttävän pelaajan paikka on ykköspaikka ja hänestä vastapäivään pyörien pelaajien paikat ovat 1-6. Kakkonen on siis etukentän oikea laita, josta hyökätään etukentältä ja jossa usein joko passari tai hakkuri on torjumassa vastustajien hyökkäystä.

Keskimies, keskihyökkääjä, keskitorjuja. Keskarit ovat yleensä joukkueen pisimpiä miehiä ja yrittävät estää vastustajan hyökkäykset torjumalla niitä sekä keskeltä, että laidoista. Pyrkivät myös tekemään pisteitä ns. keskihyökkäyksillä eli patereilla, kaadoilla, jne. Sun Volleyn keskarit ovat Janne “Kyrsä” Kangaskokko, Juha ”Suikki” Aho  ja Tuomas “Tumppi” Hautala.

Tarkoitetaan keskeltä kenttää tulevia hyökkäyksiä, esim. pateri, kaato ja kutonen.

Keskimies juoksee etupaterii ja kakkospaikan hyökkääjä ”kiertää” keskimiehen vasemmalle puolelle jonne passari on passannut noin metrin korkuisen passin. Tarkoitus harhauttaa vastustajan keskipelaaja hyppäämän omalla keskitorjujalle jolloin ”kiertävä” kakkospaikalta tuleva lyöjä pääsee hyökkäämään tyhjältä verkolta.

Takakentän keskikohta on niin sanottu kutospaikka ja kutosen hyökkäys onkin suosittu hyökkäys nykyaikaisessa lentopallossa. Allaolevassa videossa Brasilian maajoukkueen yleispelaaja Dante hyökkää “kutosesta”.

Hyökkäys osuu torjunnan käsiin ja kimpoaa niistä yli rajojen. Käytetään myös termiä ”käsistä kelloon”.

Vastaanoton ja puolustuksen erikoismies, joka ei pelaa etukenttäkierroksia lainkaan. Mikäli libero passaa etukentällä sormilyönnillä, ei sitä saa hyökätä verkkotason yläpuolelta. Tällä estetään liberon väärinkäyttö passaripelaajana. Liberon tonttia Sun Volleyssa hoitaa Juho “Juica” Rajala.

Nelospaikka, josta suoritetaan yleensä eniten hyökkäyksiä lentopallopelissä, ns. neloslaidan hyökkäys.

Oksalla tarkoitetaan kontrolloimatonta vastaanottoa, jossa pallo lähtee aivan väärään suuntaan kuin mihin sitä yritetään nostaa(eli passarille). Yleensä oksa johtaa myös ässään.

Peippi oli juju on pehmeämpi hyökkäys, usein näitä näkee passareiden tekevän “toisesta kosketuksesta”. Laitahyökkääjä ja keskimiehet käyttävät peippiä yleensä silloin, kun kova iskulyönti ei ole mahdollista tai on muuten vain järkevää peipata/jujuttaa.

Samanlainen hyökkäys kuin kierto, mutta tässä hyökkäyksessä nelospaikan hyökkääjä juoksaa lyömään keskitorjujan vierestä sitä hieman isompaa passia, kuin mikä olisi keskitorjujalle tarkoitettu. Porras voidaan pelata esimerkiksi etupaterin tai siirron ”päälle” eli yli.  Tarkoituksena myös päästä hyökkäämään ohi vastustajan laitatorjujien, kuten esimerkiksi allaolevassa videossa Brasilian maajoukkuepelaaja Dante tekee.

Syöttävän pelaajan jalka ylittää takarajan syöttöhetkellä, tällöin pelaaja on ”rikkonu” viivan. Sama pätee myös silloin, kun takakentän pelaaja hyökkää kolmen metrin viivan sisäpuolelta, eli etukentältä. Pitää kuitenkin huomata, että hyppy voi lähteä viivan takaa ja pelaaja voi tulla alas viivojen sisäpuolelle.

Kuuluu niin sanottuun old school- hyökkäysrepertuaariin. Keskihyökkääjä juoksee etupateriin ja on hyppäävinään, hän kuitenkin jää kyykkyyn mutta tähän vastustajan keskitorjuja ei välttämättä ehdi reagoida, vaan hän on hyppää ilmaan. Passari ei passaakaan etupateria, vaan noin metrin korkuisen passin johon keskimies siis hyppää viivästettynä. Juuri kun vastustajan keskitorjuja tulee omasta hypystään alas, nousee oma keskihyökkääjä hypyssään korkealla ja pääsee täten lyömään tyhjältä verkolta palloa kohti vastustajan kenttää. Klassikko, näkee erittäin harvoin nykylentopallossa.

Rajalla tarkoitetaan yleensä hyökkääjän puoleista sivuviivaa. Hyökkääjä voi lyödä “rajalle” tai torjuja voi mahdollisesti “ottaa rajan kiinni” jolloin hän pyrkii torjunnalla estämään rajalyönnin.Allaolevassa videossa Puolan (valkopaitaiset) Bartosz Kurek lyö kohtuu hienosti rajalle. Tuollaiset lyönnit  on hieman hankalampi puolustaa joten kannattaa toivoa että torjunta yrittää ottaa rajan kiinni.

Eli kahden tolpan väliin viritetty verkko. Yleensä rättiä huudetaan silloin, kun vastustajan suorittama hyökkäys ei ota omaan torjuntaan, vaan koskeaa ainoastaan verkkoon. Tällöin vastustajalla ei ole enää kosketuksia jäljellä, vaan pallo pitäisi viheltää ”vanhaksi”.

Yleisemmin naisten lentopallossa käytetty hyökkäys, jossa keskihyökkääjä juoksee passarin taakse ja lyö taaksepäin kaatuvan metrin.

Siirtopateri, jossa keskihyökkääjä on yleensä 1.5-4 metrin päässä passarista ja passari passaa pallon todella nopeaa keskitorjujan hyökättäväksi. Joskus siirtoa näkee pelattavan myös pidemmältä etäisyydeltä.

Termillä tarkoitetaan epäonnistunutta syöttöä tai hyökkäystä, jossa yleensä pallo on osunut lyöjän käteen huonosti ja kierteetön pallo leijailee pitkälle takarajan taakse. Tunnusomaista ”sukselle” on joko kierteettömyys hyökkäyksessä tai sitten erittäin kauas takarajasta päätynyt hyökkäys.

Passari pelaa takakenttä kierrosta, eli paikkoja 1, 6 ja 5. Tällöin hän ei saa torjua verkolla tai hyökätä verkkotason yläpuolelta.

Kuten etupateri, mutta tässä keskari juoksee passarin selän puolelle.

Pelaaja, joka on takakenttävuorossa(paikoilla 1, 6 tai 5). Hän ei saa tällöin torjua tai hyökätä kolmen metrin sisäpuolella verkkotason yläpuolella.

Tsekkihyökkäys on peipin ja kovan iskulyönnin välimuoto. Siinä pelaaja lyönninomaisesti suorittaa iskuliikkeen ja antaa pallolle niin sanotun yläkierteen, mutta voimaa lyönnissä ei yleensä juuri ole ja tsekin tarkoitus on usein tipahtaa torjunnan taakse ja puolustajien eteen.

Palloa, joka kimpoaa suoraan puolustajasta tai vastaanottajasta vastustajan puolelle, kutsutaan vastapalloksi. Yleensä nämä pallot pyritään lyömään suoraan vastustajan kenttään ja allaolevassa videossa on yksi lentopallohistorian näyttävimmistä vastapalloista, lyöjänä Ranskan maajoukkueen passari Pierre Pujol.

Keskimies juoksee ”siirtopateriin” jolloin passarin ja keskimiehen väliin jää väli. Tähä ”väliin” passataan noin metrin korkuinen passi jonka joko nelos- tai kakkospaikan mies käy lyömässä. Tarkoituksena huijata vastapuolen torjuntaa ja saada oma hyökkääjä lyömään tyhjältä verkolta.

Verkon yläosa. Usein syötöt ottavat tähän ”yläpaulaan” ennenkuin kierähtävät joko omalle tai vastustajan puolelle. Yläpaulaan koskeminen on edelleen kiellettyä lentopallossa.

Takakentän paikka, ns. ykköspaikka. Ykköspaikalla oleva pelaaja on syöttövuorossa ja hakkuri lyö takakenttäkierroksillaan ykköspaikalta.

Suoraan syöttämällä tehty piste. Voi tippua joko suoraan syötöstä vasustajan kenttään tai sitten kimmota vastustajan pelaajasta kontrolloimattomasti pisteen arvoisesti katsomoon, kattoon, tai jonnekin muualle mistä oma joukkue ei sitä enää peliin saa. Allaolevalla videolla pari esimerkkiä ässäsyötöstä.